Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

Ikkuna

》Aleksin nk. Time skip《
Hoipertelin huoneeseeni ja suljin oven perässäni. Menin sänkyyni makaamaan ja suljin silmäni. En kuitenkaan pystynyt nukahtamaan kun aloin kuulemaan askelia, jotka tulivat huonettani kohti. Nousin ylös ja kävelin oven luokse, laittaen sen lukkoon. Oveen koputettiin. Laitoin käteni suuni ja nenäni eteen, niin henkilö oven toisellapuolella ei kuulisi sitä. "Aleksi." Kuulin setäni sanovan. "Avaa ovi. En mä tee sulle mitään." Hän sanoi. Pudistin päätäni, vaikkakin hän ei sitä nähnyt. "Tiiän et oot siel." Hän sanoi. Liuin seinää pitkin lattialle. Kaivoin kännykkäni taskustani ja laitoin Tommille viestiä.

》Viesti《

Minä
Pääsetkö hakee?

Tommi
Pääsen.

Minä
Hyvä. Voitko tulla aika nopee hakee.

Tommi
Tietenki.

Minä
Kiitti. Mee mun huoneen ikkunan alle oottaa ja ota mahdollisesti kiinni, jos tarvetta.

Tommi
Aijoks sä hyppää ikkunast?

Minä
Ei mul oo muita vaihtoehtoja.

Tommi
Ei jumalauta jätkä.

Minä
No sentää en asu missää kutos ketrokses, vaa kakkoses.

Tommi
No joo. No mut mä lähen nyt.

Minä
Juu.

Sammutin puhelimeni ja laitoin sen taskuuni. Nousin ylös lattialta ottaen samalla tukea seinästä. Aloin pakkailemaan tavaroitani reppuuni. Kuulin kun setäni yritti avata huoneeni ovea. "Aleksi avaa tää ovi nyt!" Hän huusi. "Painu helvettiin!" Huusin.

》Tommin nk. Hetken päästä《
Pysäköin autoni Aleksin asunnon pohaan. Nousin ylös autosta ja juoksin Aleksin ikkunan alle. Otin maasta pikkukiven ja heitin sen ikkunaan. Aleksi avasi ikkunansa ja heitti minulle reppunsa. Laitoin repun maahan ja olin valmiina ottamaan Alekisn kiinni. Humalainen poika kiipesi ikkunalaudalle, hän oli juuri hyppäämässä, mutta joku repi hänet alas ikkunalaudalta. "Päästä irti!" Kuulin Aleksin huutavan. "Voi hemmetti." Sanoin. Kaivoin Aleksin repusta avaimet ja juoksin ulko-oven luokse. Avasin sen, menin rappukäytävään ja juoksin portaat ylös toiseen kerrokseen. Avasin Alekisn koti oven avaimilla ja juoksin hänen huoneeseen. Huoneessa näin Alekisn sedän Aleksin päällä ja tämä yritti riisua pojalta vaatteita. Tönäisin miehen pois ystäväni päältä. Aleksi nousi ylös lattialta. "Kuka vittu sä oot?!" Mies huusi minulle. En vastannut, vaan me lähdimme Aleksin kanssa.

》Time skip《
"Onks kaikki nyt hyvi?" Kysyin ja Aleksi nyökkäsi. "Kiitti ku pelastit mut." Hän sanoi. "Tietenki." Sanoin. "Sun varmaa kannattais mennä nukkumaan." Sanoin. Aleksi nyökkäsi ja lähti makuuhuoneeseeni.

》Nikon nk. Aamulla《
Heräsin aivan jäätävään päänsärkyyn. Nousin ylös sängystäni ja kävelin keittiöön. Katsoin keittiönkaappeihin, etsien särkylääkkeitä, mutta en löytänyt niitä. "Vittu." Sanoin itsekseni. Pian isäni työnsi minut sivulle aika voimakkaasti, sillä löin kylkeni pöydänkulmaan. "Olisit vaa voinu pyytää mua väistää." Sanoin. "Miks turhaan." Hän sanoi. Huokaisin vain. "Kuulin et melkee tapoit yhe koululaises." Hän sanoi hymyillen. Laskin katseeni lattiaan. "Oot ihan niinku mä." Hän sanoi. "En oo. Mä et todellakaan oo niinku sä." Sanoin. "Totta, mä en nää harhoi. Tieks sut pitäis viedä hullujenhuoneel. Oot ihan sekasin." Isäni sanoi. "Mä en kuulu sinne." Sanoin.

"Ai niin, sä sait sun lääkkees jo, mut ethän sä tarvii niit mihinkään." Isä sanoi. "Tarviinha. Etkö tajuu et jos en ota mun lääkkeitä oon vaaraks muille ja itteleni." Kerroin ja nostin katseeni isääni. Isäni naurahti. "Mitä välii. Eiks olis ihan hyvä vaa jos sä kuolisit. Ei kukaan tarvii sua täällä. Eikä kukaan myöskään välitä susta." Hän sanoi hymyillen. "Mitä jos sä ottaisit yliannostuksen niit lääkkeitä." Hän ehdotti. En sanonut mitään, vaan kävelin huoneeseeni. Paiskasin oven kiinni. Katsoin lääkepurkkia yöpöydälläni.

》Joonaksen nk Time skip《
Nojasin koulunlokeroita vasten ja odotin että Olli sai kirjansa lokerostaan. "Onks sun ja Alen välil kaikki hyvi?" Kysyin. "On, tietenki on. Miks?" Olli kysyi. "Kuulin ku se pyys anteeks yöllä." Vastasin. "Ai..se pyys anteeks siit et se oli juonu, ei muuta. Ei meil oo mitään riitaa, jos siis sitä mietit." Olli sanoi. Hymähdin vain. Huomasin Nikon kävelevän meidän suuntaamme ja valmistauduin jo siihen että saisin tytpaani, mutta poika vain käveli ohi. Hän ei sanonut tai tehnyt mitään minulle, vaikka normaalisti hän olisi tehnyt jotain. "Ööö mitä just äske tapahtu?" Olli kysyi ihmeissään. Kohautin olkapäitäni. "Ehkä se ei huomannu mua." Sanoin. "Niin kai." Olli sanoi.
》《》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 625