Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

"Meinaat et......"

》Joonaksen nk.《
Työnsin hänet kauemmas itsestäni. "Miks sä teet näin mul!?" Kysyin. "Teen mitä?" Hän kysyi. "Koulus kiusaat mua, mut jos ollsan kahestaan ni suutelet mua! Mitä helvettiä sä haluut mult?!" "Rakastan sua, okei?" Poika sanoi. Hiljenin. Ei hän voinut rakastaa minua, ei mitenkään. "R-Rakastat mua?" Kysyin. "Nii. Oon tykänny susta ihan vitun pitkään nyt. Oon katunu sitä et käytin sua hyväks. Mun piti kertoa sulle tästä jo aikasemmin, mut oot Joelin kaa ja en haluu et Joeliin sattuu." Hän selitti. "Ootko vittu tosissaa!? Sillon ku mä olin ihan helvetin rakastunut suhun, sä käytit mua hyväkseks. Nyt ku mä oon onnelises suhtees, ni nyt vast sul on tunteita mua kohtaan! Voin sanoo et tuut vähän liian myöhässä nyt!" Huusin. "Joonas mä oon pahoillani." Hän sanoi. "Vai ootko ees oikeesti." Sanoin ja lähdin sitten liikuntasaliin.

Huomasin Ollin venyttelemässä jossain nurkassa. Kävelin hänen luokse ja istuin lattialle. "Nikol on tunteit mua kohtaan.." Kerroin. "No, mitä sä sanoit sil. Säki kuitenki tykkäät siitä." Olli sanoi. "Sanoin et se tulee pikkasen myöhäs." Sanoin. "Mut eiks Niko oo ollu mukava sua kohtaan nyt?" "No jos sun mielest on mukavaa eka suudella jotakuta ja vetää sen jälkeen nyrkil mahaa, ni en tiiä." "No mut sä tiiät ettei Nikol oo helppoo kotoon. Se on tollanen, koska se ei haluu loukkaantuu lisää. Kuuntele sun sydäntäs. Mitä sun sydän sanoo. Niko vai Joel? Kumpaa sä oikeesti rakastat?" "En mä tiedä. Tykkään Nikosta, mut rakastan myös Joelii." "Mut kumman sun sydän haluu, kumman sä haluut. Kenen kaa sä olisit oikeetsi ilonen?" "En mä tiedä." Sanoin. "No sul on aikaa miettii sitä." Olli sanoi. Nyökkäsin.

》Nikon nk.《
Huokaisin. Oon ihan helvetin tyhmä. Oletinko oikeesti että Joonas tykkäisi minusta vielä. Mietin. Lähdin pukuhuoneesta ja lähdin kävelemään kotitalouden luokkaan.

Kävelin Joelin luokse. "Joel, mul ois jotain mitä sun pitäis tietää ja ymmärrän jos sä vihaat mua sen jälkeen." Aloitin. "No." Joel sanoi. "Mä tota....mä suutelin Joonasta.....ja mä tykkään...tai siis rakastan sitä. Oon ihan helvetin pahoillani etten päässy mun tunteista eroon. Yritin, mut en voi unohtaa Joonasta. Ymmärrän jos et haluu enää olla mun kaa missään tekemisissä, koska tein noin, mut en voi mun tunteille mitään. Halusin kertoo sulle, koska en halunnu valehdella ja sun on oikeus tietää siitä." Sanoin. Joel halasi minua. "Niko. En mä voi vihata sua jostain mille et vaa voi mitään. Mä en anna jonkun rakkauden pilata meidän välejä, vaikka tykättäiski samast jätkäst tai mimmist. Ja oon huomannu et Joonaski on kiinnostunu susta. Ei se oo vieläkää päässy yli sust, sil on tunteit sua kohtaan vieläkin." Joel kertoi.

"Mut entä sä sitte?" Kysyin. "No onha Joonas ihana ja näin, mut kerran jos sil on tunteit sua kohtaan, ni mitä järkee meiän on olla yhes." Joel sanoi. Hän erkaantui meidän halista. "Mut sähän rakastta Joonasta." Sanoin. "Joo, mut se ei oo nähtävästi tarpeeks. Ei Joonas tuu ikinä rakastaa mua samallatavalla ku se rakastaa sua. Kyl mä löydän jonkun toisenki." Joel sanoi. Nyökkäsin vain. Pilasinko mä just mun parhaan ystävän suhteen. Vittu, pitäis opetella pitää se pää kiinni. Ajattelin. "Niko sul alkaa liikka tunti, ni sun pitäis mennä." Joel sanoi minulle. Nyökkäsin vain ja lähdin.

》Joonaksen nk. Time skip《
Laitoin liikuntavaatteitani reppuuni. "Joonas." Kuulin Nikon sanovan. "Niko mä en halua puhua sulle." Sanoin. Suljin reppuni ja heitin sen olalleni. Olin lähtemässä pukuhuoneesta, mutta Niko esti sen. "Kuuntele mua ees hetken." Hän sanoi. "No." Sanoin. "Tiiän, oon ollu vitun mulkku ja kauhee sua kohtaan. Mut mä kadun ihan oikeesti jokasta tekoa, mä kadun sitä kaikkea, oikeesti. Ja haluisin hyvittää ne kaikki sulle jotenkin, kerro mulle vaa miten mä voin korvata ne asiat." "Et sä voi. Mun elämä on helevttiä ja sä et voi tehä mitään mikä muuttais sen." "On jotain, sano vaa mitä." "Jätä mut rauhaan, oisko se mitään." "Jätä sut rauhaan, siis niinku kokonaan. Ikuisesti? Auttaikso se? Korvaisko se kaiken?" "Tee se ja kato mitä tapahtuu." Sanoin ja lähdin.

Kävelin Ollin luokse. "Näytät ärtyneelt. Riiteliks Joelin kaa?" Olli kysyi. Pudistin päätäni. "Niko yrittää hyvittää kaiken mitä se on tehny mulle." Kerroin. "No miten se voi hyvittää kaiken?" Olli kysyi. "No sanoin sille et jättää mut rauhaan vaiks ikuisesti." Vastasin. "Ikuisesti. Olitko varma et se oli ottanu sne lääkkeet sillon ku sanoit noin. I mean se voi ottaa sen vähän väärin, jos se ei oo ottanu sen lääkkeitä." Olli sanoi. "Meinaat et se luulis et tarkotin et haluun sen kuolevan?" Kysyin ja Olli nyökkäsi. "Voi vittu!" Huusin. "Et siis tiiä et ottiks se sen lääkkeet tänää?" Olli kysyi ja pudistin päätäni. "Voi helvetti. Missäköhä Niko on nyt?" "No en tiiä. Mennää ettii se. En haluu et sil käy mitään." Sanoin. Lähdimme Ollin kanssa etsimään Nikos.
》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 766