Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

"En voi."

》Ollin nk. Seuraavana aamuna《
Heräsin aivan jäätävään päänsärkyyn. Nousin ylös sängystänu ja kävelin keittiöön. Otin keittiönkaapista särkylääkepurkin ja otin sieltä yhden särkylääkkeen, jonka jälkeen laitoin purkin takaisin kaappiin. Otin tiskikaapista lasin, täytin sen vedellä, laitoin pillerin suuhuni ja join vettä päälle. "Onks sul kauheeki olo?" Kuulin äitini kysyvän. "Vähän joo." Vastasin. "Uskon. Olit aika kiitettäväs kunnos." Hän sanoi. "Oliks isä kauheenki vihanen?" Kysyin. Äitini huokaisi hiukan. "Voi vittu." Sanoin. "Kyl se leppyy." Äitini sanoi. "Oon arestis mun koko elämän ajan, tai lähinnä siihen asti et faija potkasee kylmää." Sanoin. "No etkä oo." Äitini sanoi. "Oon." Sanoin. Äitini pudisti vain päätänsä. "Vähintää kolme viikkoo." Hän sanoi. "Kolme viikkoo?" Kysyin ja hän nyökkäsi. "Vittu. Etkö vois puhuu isää ympäri?" Kysyin. "Olli." "Äiti kiltti. Lupaan etten enää ikinä juo. Pliis." "Hyvä on. Mä kokeilen, mut en lupaa mitään. Sun isäs oli tosi vihanen eilen." Hän sanoi. Halasin häntä. "Kiitti." Sanoin ja lähdin sitten huoneeseeni.

》Aleksin nk. Time skip《
Heräsin siihen kun kuulin jonkun oksentavan. Nousin ylös ja katsoin ympärilleni. Olin Tommilla. Katsoin viereeni ja Niko nukkui siinä, joka tarkoitti sitä että Joel on oksentamassa ja Tommi on tekemässä aamupalaa. Kaivoin puhelimen taskustani ja katsoin kelloa. Kello oli jotain kymmenen, toisin sanoen olemme myöhässä koulusta. Nousin ylös sängystä. "Niko me ollaa myöhäs!" Huusin nukkuvalle pojalle. "Ale pää kiinni. En oo menos kouluun. Pääsärkee." Hän sanoi. Otin pojan jalasta kiinni ja vedin hänet alas sängystä. "Ai helvetti!" Hän huusi. "Sä tuut kouluun nyt, joudun muuten olee yksin koko päivän." Sanoin. "Oo Ollin kaa." Hän sanoi. "En voi." "Miks et muka?" "Ollaan riidelty okei? En haluu puhuu sille just nyt tai ees nähä sitä." "Mitä se on oikee tehny ku oot noin vihanen? Pettiks se sua tai jotain?" "No ei pettäny." Vastasin.

"No mitäs sitte?" Niko kysyi ja nousi ylös lattialta. "Tieks, ei sil oo välii." Sanoin ja kävelin eteiseen laittamaan kenkiä jalkaan. "Olli otti Alen vanhemmat esille." Kuulin Tommin kertovan. Tunsin kyyneleiden kohoavan silmiini, mutta pyyhin ne pois. "Ai....ei helvetti. Mite Ale?" Niko kysyi. Huokaisin turhautuneena. "Oon täs ihan vieressä ja voin ihan hyvin!" Huusin, jonka jälkeen lähdin. Lähdin kävelemään rannalle päin. Vitut koulusta nyt.

》Nikon nk.《
"Onks Ale puhunu teil mitään?" Kysyin. Tommi pudisti päätänsä. "Ale on oikeesti tosi rikki, mut silti se yrittää peittää sen. Se tarvii jonkun joka kuuntelee, mut se esittää ettei se tarvis ketää. Se ei haluu näyttää heikolta." Tommi sanoi. Nyökkäsin. Ei ketään meistä halunnut näyttää heikolta, mutta jos totta puhutaan, ei se ole yhtään sen rohkeampaa pitää tunteita sisällä kuin ilmaista ne muiden nähden. Olemme tunteneet toisemme todella kauan ja siltikin jotkut meistä pelkäävät näyttää oikeat tunteensa muiden edessä, enkä tiedä miksi. Emme me tuomitse ketään.

"Joel pärjääks sä?" Kuulin Tommin kysyvän yhtäkkiä. "J-Joo." Joel vastasi. "Mä taidan jo lähtee." Sanoin. "Juu." Tommi sanoi. Menin laittamaan kenkäni jalkaan ja lähdin sitten.

》Joonaksen nk.《
Istuin Ollin kanssa maantiedon tunnilla. Olli oli näyttänyt jotenkin surulliselta. "Kaikki hyvi?" Kuiskasin. "Riideltiin Allun kaa. Se ei haluu puhuu mul tai nähä mua." Hän vastasi hiljaa. "Sanoitko jotain pahasti sit vai?" "Mainitsin sen vanhemmat....ei mun ollu tarkotus, olin vaa jotenki vihanen ja kaikkee, mut eihä se oikeuta mua ottaa sen vanhempia siihen esille. Oon niin idiootti." "Mitä sen vanhemmil sit tapahtu, jos se on noin arka aihe?" "En tiiä saanko ees kertoo tätä."  Ei hätää, en kerro kellekkää." Sanoin. Olli nyökkäsi. "Alen ja sen siskon äiti kuoli lentokoneonnettomuudessa, pari vuot sen jälkeen ku Alen sisko oli syntyny. Niide isä tietenki masentus siitä. Se menetti sen työt ja rupes ryyppäämään. Ei se ikinä satuttanu Alea ja sen siskoa, mut ei niil ollu siltikää hyvät oltavat kotona, joten Alen isä vei ne Alen tädin luokse asumaan. Mut ei niil oo sieläkää yhtään sen parempi." Olli kertoi. (A/n päätin sittenki et Alen sisko ois vaiks nyt jotain 6.v, eikä 2.v, koska joo, misk ei.).

"Miks kukaan ei sit auta Alee?" Kysyin. "Koska ketään ei kiinnosta, eikä Ale haluu apua, sen mielest se pärjää ihan hyvin yksinki." Olli sanoi hiukan ärtyneenä. Huokaisin. Teki pahaa Aleksin puolesta.
》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 664