Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

Autonavaimet

》Joonaksen nk. Aamulla《
Olin istunut kello neljästä asti osaston sängyllä ja tuijottanut kaapinovia. Kello oli tällähetkellä jotain kahdeksan. (A/n en muista herättiiks osastol seiskalt vai kaheksalt.). "Joonas tuu aamupalal." Hoitaja sanoi. Nousin ylös sängyltä ja kävelin ruokailutilaan. Otin lautasen ja laitoin siihen leivän. Laitoin leivän päälle voita, kinkkua ja juustoa, jonka jälkeen menin hakemaan vettä, ja menin sitten istumaan johonkin pöytään. Katselin muita potilaita ja yritin arvata miksi he olivat täällä. Joillan oli syömishäiriö, sen näki siitä että hoitaja laittoi heille annoksen ja istui heidän kanssa koko aamupalan ajan. Jotkut olivat varmaan samasta syystä kuin minäkin, muista en ole varma.

Ajatukseni kuitenkin keskeytyi, kun hoitaja istui minua vastapäätä. "Minkälainen olo sulla on?" Hän kysyi. "Väsyny." Vastasin. "Ihan ymmärrettävää sen riehumisen jälkee." Hän sanoi. Hymähdin vain. "Sulla on tänää terapeutin tapaamine." Hän kertoi. Nyökkäsin vain. Hoitaja lähti. En todellakaan jaksaisi istua kolme varttia terapeutin kanssa ja jutella tälle. Olin todella väsynyt, enkä jaksaisi nyt juuri mitään.

》Nikon nk.《
Heräsin puheensorinaan. Nousin ylös sängystä ja kävelin keittiöön, jossa näin Aleksin ja Tommin, Joel oli olohuoneessa istumassa sohvalla. "Kai sä tajuat että toi on vaarallista mitä sä teet?" Tommi kysyi Aleksilta. Aleksi huokaisi. "Voi nyt vittu sentää, en oo enää pikkulapsi! Tottakai mä tiiän!" "No sit sun varmaa kannattasi lopettaa!" "Se ei oo noin helppoa!" Aleksi huusi. "Hei mikä tää juttu o, miks te huudatte?" Kysyin. "No tää meiä sankari täs näi narkkaa." Tommi kertoi. "Anteeks?" Kysyin ihmeissäni. "Käytän huumeita, entä sitte?" Aleksi kysyi.

"Kauan sä oot huumeit käyttäny ja miks et meil mitää sanonu?" Kysyin. "No pari vuot oon käyttäny, en halunnu huolestuttaa." Hän vastasi. "Huolestutaa enemmä jos saadaa kuulla et oot kuollu johonki huumeideyliannosyuksee." Tommi sanoi. "Mä en käytä niin paljoo kerrallaa." Aleksi sanoi. "Sekäkäyttöönki voi kuolla." Sanoin. "Joo joo, en oo tyhmä." Aleksi sanoi. "No näköjää tarpeeks tyhmä et huumeit käytät." Tommi sanoi. "Ite poltat kannabist." Aleksi sanoi. "Mä oon vähentäny." Tommi sanoi. Aleksi pyöräytteli vain silmiänsä. "Tietääks Olli sun sekakäytöst?" Kysyin. "Ei, eikä se saa tietää." Aleksi sanoi, nyökkäsin vain.

》Ollin nk. Time skip《
Kävelin keittiöön. "Äiti, voiks sä viedä mut kattoo Joonast?" Kysyin. "Titenki voin." Äitini vastasi hymyillen. Nyökkäsin ja lähdin takaisin huoneeseeni. Vaihdoin vaatteeni farkkuihin ja valkoiseen huppariin, jonka jälkeen otin puhelimeni ja lähdin eteiseen. Laitoin kengät jalkaan. "Onks autonovet auki?" Kysyin äidiltä. "Ei. Ota avaimet siit lipaston päält." Äitini sanoi. Otin avaimet lipaston päältä ja lähdin.

Päästyäni ulos, kävelin kerrostalon takana olevalle parkkipaikalle ja kävelin meidän autolle. Avasin autonovet ja menin pelkääjänpaikalle istumaan. Istuin hetken yksin autossa, kunnes äiti istui kuskinpaikalle ja lähti ajamaan osastoa kohti. "Minkälaine olo sul o?" Hän kysyi. Kohautinolkapäitäni. Äitini hymähti vain.
》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 431