Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

Kännipäinen exsä

》Nikon nk.《
Kävelin olohuoneeseen, nostin Joonaksen syliini ja kannoin hänet hänen huoneeseen. Laskin Joonaksen sängylle ja peittelin hänet. Istuin sängyn reunalle ja laitoin käteni tuon hiuksiin alkaen silittämään niitä. Katsoin arpea hänen kaulalla, pystyin jotenkin päättelemään että se oli ollut todella syvä ja että hän olisi oikeasti voinut kuolla siihen ellei olisi päässyt sairaalaan nopeasti. Silittelin rauhallisesti hänen hiuskia ja tutkin hänen kasvonpiirteitä. Hän nukkui niin rauhallisen näköisesti, ainakin hetken aikaa, kunnes hänen silmistä alkoi valumaan kyyneleitä ja hän alkoi puhumaan unissaan. Ainoat sanat ja lauseet mitä sain hänen puheesta selvää olivat 'äiti', 'miksi?', 'mun syytä.', älkää viekö sitä pois!' Ja 'mä ansaitsen kuolla!'. Joonaksen keho alkoi tärisemään ja hänen hengitys meni tiheämmäksi. En tiennyt mitä oli tapahtumassa tai mitä minun pitäisi tehdä.

Nousin ylös sängyltä ja kävelin olohuoneeseen, missä Joonaksen isä katsoi telkkaria. Mies käänsi katseensa telkkarista minuun. "No?" Hän kysyi. "Joonaksel on joku hätänä." Vastasin. Hän nosui nopeasti ylös sohvalta ja juoksi poikansa huoneeseen. Kävelin takaisin huoneeseen ja jäin taaemmas seisomaan. "Joonas herää." Hän sanoi ja ravisti nukkuvaa poikaa hellästi. Hän toisti saman pari kertaa uudestaan, kunnes Joonas heräsi ja nousi istumaan. Hän itki ja hengitti todella raskaasti. Hän tärisi. "Joonas kato mua ja hengitä rauhallisesti. Sul ei oo mitään hätää, kaikki on hyvin." Joonaksen isä sanoi. Joonaksen hengittys alkoi tasaantumaan hiukan. Hänen isänsä pyyhki peukalollansa hänen kyyneleensä pois ja asetyi sitten pusun poikansa otsalle. "Noi. Kaikki on hyvin." Mies sanoi, Joonas nyökkäsi. Joonas katsoi minua hetken aikaa, jonka jälkeen hän sanoi jotain isällensä, mitä en kuullut. "Okei." Hänen isänsä sanoi ja lähti sitten huoneesta, sulkien oven. "Vo-oitko hala-ata mua?" Hän kysyi hiljaa. Nyökkäsin ja kävelin hänen luokse. Istuin sängylle ja vedin Joonaksen syliini ja halasin. Hän hautasi kasvonsa rintakehääni. Aloin silittämään hänen hiuskia.

》Ollin nk.《
"Meen käymää kaupas." Sanoin vanhemmilleni ja vedin kenkäni jalkaan. "Okei, oo varovainen." Äitini sanoi. "Joo." Sanoin ja lähdin ulos.

》Time skip《
Maksoin ostokseni, pakkasin ne reppuuni, laitoin repun selkääni ja lähdin kaupasta. Kävellessäni kadulla, todella tutun näköinen henkilö käveli minua vastaan kännissä. Kun henkilö oli lähempänä minua, huomasin sen olevan Aleksi. Jatkoin vain kävelyäni ja yritin olla välittämättä hänestä, mutta hän oli ilmeisesti huomannut minut ja päättänyt, ettei päästäisi minua näin helpolla lähtemään. Aleksi otti ranteestani kiinni. "Mitä sä haluat?" Kysyin hiljaa. En halunnut puhua hänelle tai nähdä häntä, olin edelleenkin loukkaantunut siitä miten hän vain käytti minua. "Haluun vaan puhuu sun kaa. Haluun pyytää anteeks mun kusipäist käytöstä ja kaikkee muuta." Hän sanoi sammaltaen. "Meil ei oo mitään puhuttavaa. Halusit multa vaan seksiä, sait sitä jo, joten jätä mut rauhaan." Sanoin ja riuhdoin itseni irti hänen otteesta, mutta hän otti uudestaan kädestäni kiinni. Hän oli sanomassa jotain, mutta oksensi. Vaikka olin vihainen hänelle, en siltikään ollut mulkku, en voinut jättää häntä kaduille hortoilemaan tuossa kunnossa, kotiin hän ei pärjäisi, eikä varmaan kavereillekkaan.

Huokaisin hiukan. Irrottauduin hänen otteesta ja otin hänen kädestä kiinni. Lähdin kävelemään kotiin päin, vetäen hänet perässäni. "Kuule oon ihan vitun pahoillani siitä mitä tein, mut ihan oikeesti ei mun pitäny panna sua ja jättää sen jälkee, se vaa vähä karkas käsistä, ku olit nii vitun seksikäs ja sit k-." Keskeytin Alwksin, sillä kadulla olevat ihmiset tuijottivat meitä ja minua nolotti se, sillä Aleksi puhui aika kovaan ääneen. "Voidaanko puhua tästä ku päästää mun luo? Ettei koko vitun Oulu kuule." Sanoin. "Okei. Mä oon hiljaa." Hän sanoi.

》Hetken päästä《
Talutin Aleksin vessaan, sillä hän meinasi oksentaa. Vedin hänen hiukset taakse. "Olli säk-. Kuka toi on?" Isäni kysyi. "Tota mä selitän myöhemmin, mut voitko ettii jonkun ämpärin ja särkylääkkeit ja viedä mun huoneeseen." Sanoin hiukan kysyvästi. "Selvä." Isäni sanoi ja hävisi. "Joko lopetit?" Kysyin Aleksilta ja hän nyökkäsi.
》《》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 600