Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

"Au."

》Aleksin nk.《
Olin kävelemässä samalle kalliolle missä istuin eilen, mutta näin sen pojan siellä. Huokaisin ja lähdin sitten kävelemään toiseen suuntaan. "Hei!" Kuulin hänen huutavan ja pian hän käveli vierelläni. "Mitä sä haluat?" Kysyin tylysti. "Tieks voisit kokeilla olla ystävällisempi." Hän sanoi. "Miks turhaan? Kerro vaa mitä sä haluat?" "Jutella sulle ja auttaa sua." "Enkö mä sanonu etten mä tarvii kennekään apua, onks se niin vaikee ymmärtää?" "Ei tietenkää oo. Mä vaan tiedän et sä tarviit apua." "Ja mistäs niin päättelit? Kuuletko äänii tai jotai?" "Sen näkee." Hän sanoi. Tuhahdin vain. "Ongelmii rakakus elämäs vai?" Hän kysyi. "Mist tiiät et seurustelen?" Kysyin. "No ei noi hyvän näköne jätkä voi sinkkukaa olla. Kerro vaa, mitä oot tehny tai se toinen?" "Se otti vaa jotai tosi henkilökohtas riidan aikana esille. Ei muuta." "Oho. Etkö oo yrittäny puhuu sil?" "En haluu puhuu sil just nyt. Kattoo sitä sit viikon pääst." "Se tais oikeesti osuu tosi herkkään paikkaan, vai?" "Niinkö meinaat?" "Mut hei, okei joo ymmärrän oot vihanen. Mut en usko et se tarkotti sanoo mitään sellast mikä satuttais sua. Puhuisit sen kaa." "Se tietää ihan vitun hyvin ettei se voi sanoo siitä asiasta mitään. Ei mun kuullen, eikä kellekkää muullekkaa." "Puhuisit sille silti. Uskon et se on oikeesti tosi pahoillaan siitä." "Olkoot vaa, mua ei kiinnosta. Jättäisit säki mut vaa rauhaan." Sanoin ja aloin kävelemään nopeammin. Poika jäi taaksrni, eikä enää seurannut minua.

》Joonaksen nk. Time skip《
"Ootko ees pyytäny anteeks siitä?" Kysyin. "Kai mä oon. Vittu en muista, olin kännissä ku soitin sille." Olli vastasi. "No suostuisko se kuuntelee sua nyt?" Kysyin. Olli pudisti päätänsä. "Sä kusit ja tosi pahasti nyt kyl." Sanoin. "Aijaa vai, kiitti ku huomautata. En todellakaa huomannu ite." Hän sanoi hiukan ärtyneenä. Hymähdin vain. Huomasin pian Nikon kävelevän sisälle koulurakennukseen. Otin Ollin kädestä kiinni ja juoksin Nikon luokse, raahaten Ollin perässäni. "Niko." Sanoin. Poika kääntyi minua päin. "Tiiäks onks Ale tulos kouluu tänää?" Kysyin. Olli löi minu takaraivoon vapaalla kädellään. "Au." Sanoin ja katsoin Ollia. "En usko et on. Se on aika rikki täl hetkel. Allu tarvii nyt vaa omaa aikaa." Niko sanoi. "Luuletko et se voi antaa anteeks mul?" Olli kysyi. Niko huokaisi. "Olli...sä sanoit jotain ihan vitun henkilökohtasta. Anna sil aikaa, kyl se antaa sul anteeks sit jossain kohtaa." "Ei mun tarkotus ollu satuttaa Alea." Olli sanoi. "Tiiän. Mut silti. Et sä voi sanoo mitä henkilökohtast riidan aikana. Tiiän olit vihanen, mut ei se silti oikeuta sua ottaa Alen vanhempii siihe esille. Sä tiedät mitä sen vanhemmil kävi ja kuin paljon niistä puhuminen satuttaa Alee." Niko sanoi. "Tiiän tiiän ja oon pahoillani siitä." Olli sanoi.

"Mmm. No mut mä meen nyt tunnil." Niko sanoi ja lähti. "Pitäiksö mun mennä puhuu Alel? Tai laittaa sil viestii?" Olli kysyi. "Olli, anna Aleksil aikaa miettii asioita. Se puhuu sulle sitku se haluu." Sanoin. Olli vain nyökkäsi.
》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 468