Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

"Ole hyvä."

》Ollin nk. 3vk myöhemmin《
Istuin Aleksin sylissä hänen sängyllä. Nojasin pojan paljaaseen rintakehään. "Mä haluisin kysyy sulta yht asiaa." Sanoin. Aleksi hymähti. "Mist nää kaikki mustelmat on?" Kysyin. "Katutappelust.." Hän vastasi. "Onko oikeesti? Tai siis niinku olit ihan vitun vihanen ku Joonas yritti kertoo mul jotain sillo pari viikkoo sit." "Kuule, en haluis puhuu täst. Ni voitko vaa unohtaa?" "Mä yritänki unohtaa, mut en voi. Oon huolissani susta. Et kerro mul mitään." "En ni, koska en haluu et oot huolissas viel enemmä. Mul on kaikki hyvin." "No eikä oo." "Ihan oikeesti anna olla." "Fine." Sanoin. Kuulin ulko-oven paiskautuvan kiinni. Aleksi nosti minut pois sylistänsä, nousi ylös sängsytä ja laittoi paidan päällensä. Vedin peiton itseni päälle. "Olli voitko luvata mulle et sä et poistu täst huoneest?" Hän kysyi. "Mitä? Miks?" Kysyin. "Voitko nyt vaan?" "Voin." "Hyvä. Laita myös ovi lukkoo." Hän sanoi ja lähti huoneesta. Nousin ylös sängyltä peiton kanssa ja menin laittamaan oven lukkoon, jonka jälkeen menin takaisin sänkyyn.

》Aleksin nk.《
Varmistin että Olli laittoi oven lukkoon, jonka jälkeen kävelin tätini huoneeseen. "Sunhan piti olla poissa tänää." Sanoin. Nainen naurahti. Hän kääntyi minua päin, jolloin huomasin pikkusiskoni. "Alina." Sanoin. Tyttö itki ja hänellä valui nenästä verta. Puristin käteni nyrkkiin. "Mitä helvettiä sä oot tehny mun siskolle?!" Huusin. Olin menossa lähemmäs heitä, mutta tätini laittoi puukon siskoni kaulalle, jolloin pysähdyin. "Askelki lähemmäs ja Alina kuolee." Tätini sanoi. "A-Aleksi aut-ta!" Siskoni huusi itkien. "Mitä sä haluat multa?! Häh?! Miks sä teet näin meille?!" Kysyin. Nainen alkoi hymyilemään. Yhtäkkiä tunsin kädet olkapäilläni. "Pitkäst aikaa Aleksi." Kuulin tutun miesäänen sanovan. "I-Isä?" Kysyin hiljaa. Ei mies voinut olla isäni. Isäni lähti monta vuotta sitten ja jätti meidät tänne helvettiin. "Koitapa arvata vielä." Mies sanoi nauraen. "Setä?" Kysyin. "Oikein." Mies sanoi.

Irrottauduin miehen otteesta ja menin kauemmas hänestä. "Mitä säki nyt vittu haluat?!" Kysyin. Mies virnisti. Hän katsoi siskoani. "Ota mut! T-Tee se mul-lle!" Huusin. "Al-leksi ei!" Siskoni huusi. "Pää kiinni! Mä y-yritän suojella sua!" Huusin siskolleni. "Hyvä on. Vaatteet pois sit." Setäni sanoi. Aloin ottamaan vaatteitani pois. "Kato nyt tarkkaan." Kuulin tätini sanovan siskolleni. Setäni otti hiuksistani kiinni ja veti minut suudelmaan. En suudellut takaisin. Halusin itkeä, mutta en antanut itseni.

》Time skip《
Makasin tätini huoneen lattialla. Oloni oli heikko ja likainen. Kuulin setäni huokaisevan. Hän ei lauennut sisälleni, vaan päälleni. Tätini ja setäni lähtivät asunnosta. Nousin käsieni varaan, vaikkakin kehoni tuntui todella heikolta tällä hetkellä. Nousin istumaan, vaikka se tekikin kipeää. Siskoni juoksi halaamaan minua. Hän hautasi kasvonsa rintakehääni ja itki. Silitin hänen hiuksia. "K-Kaikki on hyv-vin nyt. Oot t-turvassa." Sanoin heikosti. "M-Mut sua sa-attus mun t-takia." Hän itki. "Ei s-se hait-ttaa. Pääasia et su-ul ei kä-äyny mitään." Sanoin. Työnsin tyttöä hiukan kauemmas itsestäni, että pystyin pyyhkimään hänen kyyneleet pois. "Mä meen n-nyt suihkuun ja teen sul-lle sit ruok-kaa, okei?" Kysyin ja tyttö nyökkäsi. Asetin pusun hänen otsalle. Nousin ylös lattialta ja meinasin kaatua samantien takaisin lattialle, mutta onneksi sain pidettyä tasapainoni. Kävelin vessaan.

Kävelin suihkun alle, laitoin sen päälle ja aloin pesemään itseäni. Saatuani kaiken sperman pestyä pois, istuin suihkun lattialle. Nojasin seinään, laitoin jalat koukkuun, kiersin käteni jalkojeni ympärille ja aloin itkemään. Kaikke se paska olo ja huonot muistot huuhtoutuivat pois kyyneleiden mukana, eivät ne lopullisesti lähtisi mielestäni, mutta ainakin itkeminen helpotti oloa. En edes muista milloin viimeksi olisin itkenyt. On siitä varmaan joku vuosi.

》Hetken päästä《
Autoin siskoani syömään. Olli istui minua vastapäätä ja hymyili minulle. "Mitä?" Kysyin. "Ei mitää. On vaa kiva nähä et oot huolehtivainen ja et tuut lasten kaa toimeen." Olli vastasi. "Haluisiks sä lapsii tulevaisuudes?" Kysyin ja huomasin kun Olli punastui. "No jos me ollaan nii kauaa yhes." Hän sanoi. "Eiköhä me olla." Sanoin. "No haluisin mä. Yhen tytön ja yhen pojan." Hän kertoi. Hymyilin. "Kiva. Nii mäki." Sanoin. Alinan syötyä kaiken, pyyhin hänen suun paperiin. "Kiitti." Tyttö sanoi hymyillen. Hymyilin hänelle. "Ole hyvä." Sanoin. "Alian voisitko sä hetkeks mennä vaiks sun veljes huoneeseen, mä haluisin puhua Alwksil kahestaa." Olli sanoi lempeästi siskolleni. Tyttö nyökkäsi ja lähti huoneeseeni, laittaen oven kiinni.

"Tiedän jo mist haluut puhuu ja vastaus on et mul on kaikki hyvin. Mitään ei tapahtunu." Sanoin. Nousin ylös tuolilta, otin astiat käteeni ja vein tiskialtaaseen. "Rakas sä et oikeeti oo kunnossa. Jotain tapahtu, jotain mistä et haluu puhua, mut jotain mist olis hyvä puhua." Olli sanoi. "Olli! Mitää ei tapahtunu, ymmärrä!" Huusin ja löin keittiön tasoa nyrkillä. Pian siskoni juoksi meidän luokse ja halasi Ollia, jotenkin suojelevasti. "E-Ethän sä l-lyö Olli-ia?" Tyttö kysyi pelokkaasti. En ollut edes yllättynyt tytön kysymyksestä. Ei hän ole nähnyt kuin vain väkivaltaa ja sen että tätimme on lyönyt minua kun hän on ollut vihainen, tietenkin Alina luuli että aion tehdä samoin, koska huusin. Huokaisin. Avasin käteni. "En lyö, ei sun tarvii pelätä." Sanoin siskolleni rauhallisesti. "Alina...joskus ihmiset riitelee, ku niillä on erimielisyyksiä asioista, mut ei siinä oo väkivaltaa." Selitin tytölle. "M-Mut tä-." Keskeytin hänet. "Sut pitäis viedä takas kotiin." Sanoin ja tyttö nyökkäsi. Olli katsoi minua oudoksuvasti. Nostin Alinan syliini. "Mennää." Sanoin. Kävelimme kaikki eteiseen, laitoimme kengät jalkaan ja lähdimme.

》Time skip《
Kävelimme Ollin kanssa heille. Olli otti kädestäni kiinni ja hymyili minulle, hymyilin takaisin hiukan väsyneenä. "Miks sä et anna muiden auttaa sua?" Hän kysyi. "Mitä tarkotat?" Kysyin. "Kyl sä tiiät. Ei oo normaalii et 6-vuotias luulee et sä lyöt mua ku me riidellää. Teiän luon on tapahtunu jotain, mist et haluu et muut tietää." "Meillä on kaikki hyvin." "No miks sun siskos asuu teiä isovanhemmil eikä kotoo, jos teil muka on kaikki hyvi?" "Koska ei tuol oo tilaa kahel kakaral ja isovanhemmil Alina saa enemmä huomioo, huomioo mitä 6-vuotias tarvitsee. Kotona se ei saanu sitä huomioo, koska täti on melkee koko ajan pois kotoo ja mä oon myös, ei 6-vuotiast voi jättää yksin kotii, ni sen on vaa parempi asuu isovanhemmil." Vastasin. Asiahan ei ollu niin. Minä olin kotona pitämässä siskolleni seuraa ja leikkimässä hänen kanssaan, enkä minä ikinä jättänyt häntä yksin kotiin, mutta Ollin ei tarvinnut tietää totuutta.
》《》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 1000

Sanokaa joku pieni luku